Löhtö ja saapuminen✈

No niin. Saksanmaalle saavuttu viimekeskiviikkona. Yleisestiottaen kaikki on mennyt hyvin.
Matkustuspäivänä heräsin 2.30 ja lähdimme pian ajamaan kohti Helsinkiä. Hyvästit sisaruksille ja koiralle olivat hiljaiset ja lyhyet. Automatkan aikana pysähdyimme kerran syömään, enkä valitettavasti saanut unta koko matkan aikana. Lentokentälle saapuessamme jännitys oli katossa ja rotarytakin päälle puettuani tunsin olevani aivan lähtökuopissa. Olimme reilun tunnin etuajassa ja matkatavarat luovutettuamme minä ja vanhempani istuimme kahvilassa kaikki kelloa vilkuillen. Vihdoin päätimme lähteä turvatarkastukselle, missä tiemme eroaisivat. Olin ehkä liian väsynyt inhimillisiin tunteisiin, mutta ei kyllä ollut fiilistä itkeä pisaraakaan. Jonotus turvatarkastukseen kesti noin 11minuuttia ja aina, kun jono teki kurvin oikeaan päähän, heitettiin lentosuukkoja vanhemmille ja takaisin. Vuoroni koittessa näin heistä vilauksen vielä toisella puolella ja sitten mentiin vastaamaan maailman kutsuun.
Terminaali löytyi helposti ja parinkymmenen minuutin odottelun jälkeen nousin jo koneeseen. Lento sujui hyvin ja mikä tärkeintä, molemmat matkalaukkuni löysivät perille.
Sitten.
Innoissani astelin ulos D-terminaalista ja aloin haravoimaan joukkoa isäntäperhettäni etsien. Ei näy. Kävelen vähän ulkona ja sisällä eestaas. Ei merkkiäkään. Soitan hostisälleni ja hän kuulostaa hyvin yllättyneeltä soitostani, koska  minua odotettiin saapuvaksi vasta huomenna.
Yli parin tunnin lentokentällä odottelun jälkeen nään vihdoin hostäitini väkijoukon seassa ja kotimatka alkaa. Automatkalla juttelimme niitä näitä sekä saksaksi että englanniksi. Kotiin saavuttuamme selkäni oli sanoinkuvaamattoman kipeä kaikesta istumisesta, mutta olin hyvin innoissani, kun näin talomme. Se on hyvin vaalea suuri ja moderni. Talokierroksen jälkeen purin matkatavarani ja illemmalla lähdimme käymään Homburgin keskustassa, mihin kävelee vain pari minuuttia. Kävimme vaatekaupassa, missä hostsiskoni työskentelee. Elsa näytti lievästi yllättyneeltä saapumisestani jo tänään. Homburg on mielestäni todella nätti kaupunki, mistä löytyy kaikki tarpeellinen h&m:ää myöten, mutta ei kuitenkaan ole liian iso. Rakennuksia on sekä uusia, että vanhoja ja perinteisiä.
Takaisin kotiin palattuani olin aivan tajuttoman väsynyt että silmien auki pitäminen tuntui painojen nostelulta. No kidding. Ensimmäinen yö meni suht kivuttomasti ja turhia ikövöimättä, niinkuin oikeastaan jokainen yö tähän asti. Itse pidän sitä hyvänä asiana, vaikka luulin että ikävä olisi kovakin. Häiritsevintä on, että peittoni on noin 20cm liian lyhyt. Onneksi omistan kuitenkin parin suomalaisia villasukkia, jotka ovat tulleet käyttöön, koska talossa ei ole vielä lämmöt päällä kesän jäljiltä.